Kaakkois-Aasia 2015
tiistai 17. helmikuuta 2015 3.12


Eilinen ilta menikin hotellihuoneessa huilaillessa. Laittelin vähän romuja läjään tämän päivän lähtöä varten ja soittelin pari skype-puhelua Suomeen. Illalla alkoi sadella vettä ihan kaatamalla, joten niiltäkin osin löllöilyilta oli hyvin ajoitettu. Vettä tuntui tulevan melkein koko yön ja kuten tähänkin asti, sitä tulee kuin saavista kaataen. Sade loppui arviolta noin kuuden aikoihin. Tiedän, koska heräsin siihen kun joku jäi luukuttamaan subwoofer-hirmuaan tuohon tielle. Kyllä, kuudelta aamulla. Rötkötin sängyssä puoleen kahdeksaan asti, otin pikasuihkun ja painuin alakertaan aamupalalle. Aamupalatarjonta oli päivistä huonoin, sillä melkein kaikki tarjolla oleva oli loppu. Koitin kasata rippeistä itselleni jotain ja kaipa niillä nälkä lähti. En ihan tajua miksei ruokia täydennetä vaikka aamupala on merkitty kymmeneen asti kestäväksi. Siinä viimeistä kahvihörppyä juodessa huomasin, että vuokramopomies on pihalla. Menin tervehtimään häntä ja sanoin heti, että en tarvitse mopoa enää koska olen lähdössä Manadosta. Kysyin, että saihan mies eilen rahat hotellin respasta ja mies nyökytteli. Kävin hakemassa kypärän ja avaimet ja kun annoin ne miehelle, tämä alkoi vaatia lisää rahaa. Sanoin, että maksa kolmannesta päivästä koska en aio ajaa tänään ja selitin, että olisin kertonut tämän hänelle jo eilen jos olisi saapunut paikalle. Mies ei ottanut ymmärtääkseen vaan jankkasi, että minun on maksettava vielä 150 000 rupiaa. Kaivoin kännykän translatorin esille ja laitoin siihenkin, että olen maksanut jo kahdesta päivästä enkä maksa enempää. Mies vastasi minulle translatoriin naputellen, että vielä pitäisi maksaa 150 000. Sanoin taas, että minä itse maksoin 150 000, sait respasta 150 000, en aio maksaa enempää. Varmistin vielä toistamiseen, että olihan mies hakenut rahansa respasta ja mies nyökytteli että kyllä on. Kun asiasta ei alkanut tulla selvyyttä, pyysin miehen respaan koska siinä oleva tsiku puhuu todella hyvää englantia. Sanoin naiselle, että kertoo miehelle etten aio enää maksaa kolmannesta päivästä. Nainen vaihtoi miehen kanssa pari sanaa ja sanoi, että kysymys oli vaan kielimuurista. Sen jälkeen nainen kaivoi tiskin takaa 150 000 rupiaa joita mies EI ollut hakenut. Eli hän siis halusi vain eilisestä sen puuttuvan 150 000 ja kaikki oli sen jälkeen OK. Nämä on juuri niitä hetkiä kun kielimuuri asettuu kriittisten kohtien väliin :D Kysyin jo eilen hotellin respasta heidän kuljetuksensa hintaa Tomohoon ja se oli 180 000 (12,5 €). Julkisia käyttäen pääsisin ehkä 30 000 rupialla (2,1 €). En kuitenkaan lähde mutkittelevalle vuoristotielle tukahduttavan kuumalla bussilla, joten otan Bluebird-yrityksen taksin joka vie perille noin 100 000 rupian (6,9 €) hintaan. Respan tsiku suostui varaamaan minulle taksin ja sen pitäisi tulla tähän 11:00. Aikaisemminkin pääsisin, mutta kun kohdepaikan check-in -aika on 12:00 niin turha mennä sinne aikaisemmin. Ehdin tässä välissä lyödä rinkan kiinni ja käydä nostamassa rahaa. Seuraavat kolme yötä siis Highland Resortissa, Tomohon-kaupungin kupeessa. Sen jälkeen vietän vielä yhden yön Manadossa, sitten lennän takaisin Jakartaan. Siellä vietän yhden yön ja sitten lennän Manilaan, Filippiineille.

Paikka: Manado, Indonesia
Paikallinen aika: 17.2.2015 9.12 +08:00
Kirjoittaja:

Sijainti

Kommentit

Ladataan kommentteja

{{comment.AuthorName}} @ {{comment.Published}}

{{comment.Content}}

Vastaus

{{comment.Reply}}

Lataa lisää kommentteja