Indonesia 2019
sunnuntai 22. joulukuuta 2019


Julkaistu kello 0.57

Sinnehän se video taas sujahti YouTuben ihmeelliseen maailmaan ja löytyypi alta. Täällä pitäisi hypätä kohta aamupalalle. Tai minun pitäisi. Outi ottaa tänään rennosti eikä ole lähdössä veneelle mukaan niin hänellä ei ole mitään kiirettä yhtään mihinkään.

Paikka: Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 15.43

Sukelluskerholla hollantilainen pariskunta oli ostanut uuden GoPro-kameran ja siihen sukelluskotelon, mutta harmillisesti latauskaapeli oli jäänyt jonnekin matkan varrelle. Ennätin siinä sitten vielä ennen sukelluksia käydä hakemassa huoneesta oman kaapelin jolla pariskunta sai sitten ladattua kameraansa. Päivän sukellukset olivatkin taas eeeerittäin rentouttavia. Pieni virta kuljetti meitä tasaisesti eteenpäin mutta se ei ollut niin kova etteikö siinä olisi pystynyt pysähtymään. Molemmat kohteet olivat taas oikeita kilpikonnaparatiiseja. Juuri kun yksi konnanen oli kadonnut näkyvistä niin toinen uiskenteli vastaan. Molemmilla sukelluksillä näkyi myös useita merikäärmeitä. Konnia ja käärmeitä tuntuu yhdistävän se, että kumpaakaan ei kiinnosta sukeltajat pätkääkään. Kärmekset keskittyvät vaan etsimään ruokaa ja vähät välittävät sukeltajista. Kiusata niitä ei kannata sillä myrkkyä löytyy ja se on 10 kertaa niin voimakasta kuin kalkkarokäärmeen myrkky. Laji on kuitenkin tunnettu leppoisasta luonteestaan joten niitä pystyy lähestymään varsin turvallisesti. Itse asiassa useimmat myrkytystapaukset tulevat kalastajilta jotka ovat yrittäneet irroittaa verkkoon jäänyttä käärmettä tai eivät muuten vaan ole huomanneet kärmestä kalojen joukosta. Päivän toisella sukelluksella törmättiin reissun ensimmäiseen meduusaan. Kyseessä ei ei ollut pitkälonkeroinen myrkkyhirmu vaan sellainen suurempi möykky. Möykyn sisällä uiskenteli pieniä kalanpoikasia. Siellä se vaan lillui virran mukana. Sillä välin kun minä sukeltelin niin Outi otti rennosti majapaikan altaalla ja seurasi muutaman tyypin kurssiräpiköintiä. Sukellusten ja rentoilun jälkeen vuokrattiin majapaikasta skootteri alle ja lähdettiin kruisailemaan paahtavan auringon alla - paino sanalla paahtava. Pienen hortoilun jälkeen löydettiin tiemme Mushroom Beachille. Juotiin siellä yhdet juomat ja seurattiin kiinalaisten touhuja. Pari retkivenettä lähti siitä rannasta ja voi hyvä loiri mikä määrä kinuskeja änkesi kyytiin aurinkovarjoineen. Onneksi ei tule itse asuttua noilla seuduilla. Pieni huoli on kyllä siitäkin mitä Lembonganille tulee käymään kun kiinalaisten massaturismi tuntuu vaan paisuvan ja viereisestä Penidan saaresta 40 % on jo kiinalaisten omistuksesta. Ainakin tämä pää Lembonganista on vielä toistaiseksi säilynyt varsin hyvin ennallaan, mutta voihan se olla että kun kiinalaiset saavuttaa kriittisen massan niin tästä tulee taas yksi massaturismin kyllästämä saari joka näyttää samalta kuin kaikki muut vastaavat saaret. Rannan löylyistä lähdettiin jatkamaan toiselle rannalle mutta eipä me sitä varsinaista kohdetta koskaan löydetty. Löydettiin kuitenkin jokin toinen kallionkieleke jossa patsasteltiin hetken aikaa. Pitkään siellä ei kyllä viihtynyt sillä arska kärvensä ihan armottoman kovaa. Siellä oli myös jotain paikallisia hiippareita niin päätettiin ottaa mopo alle ja lähtee jatkamana matkaa. Seuraavakaan kohde ei ollut ihan se mihin yritettiin mutta sekään ei haitannut sillä sieltä tien päästä löytyi myös komea kallio ja sympaattinen pieni ravintola. Otettiin heiltä toisen juomat ja nautittiin ne aurinkotuoleissa aivan kielekkeen reunalla. Tässä kohtaa pilvet olivat tuleet auringon eteen niin juomien nauttiminen taivasalla onnistui. Ja sitten taas mopon selkään. Seuraava kohde oli Devil's Tear joka on tunnettu komeista tyrkyistä joita kallioihin hakkaava vesi nostaa. Niitä siellä todellakin oli! Sen lisäksi että vesi pärskyi kivistä niin se myös suihkusi hirvittävällä paineella kallion koloista. Käytiin siellä parissakin eri kohdassa katsomassa pärskeitä ja siinä kohtaa taivaalta sateleva ujo vesisadekaan ei haitannut yhtään - päinvastoin virkisti. Kun saatiin tyrskyistä tarpeeksemme, ajeltiin lähimmälle kioskille joka möi löpöä ja pistettiin tankki täyteen. Siitä hurjasteltiin takaisin kotikylään ja jatkettiin matkaamme Coconut Hut -ravintolaan syömään. Paikassa on rakennettu hiekkarantahiekan päälle vaikkei se aivan rannassa olekaan. Siellä soi mukana 70-luvun funkkis, henkilökunta oli iloista ja paikka oli muutenkin siisti. Eikä haitannut yhtään että tilatut pasta-annokset olivat huikeita nekin. Outi veti viinin ystävänä lasillinen viiniä, mutta minä tyydyin vaan mietoon Smirnoff Iceen koska olin kuskina. Eipä sillä, ei täällä kukaan välittäisi vaikka vähän jurrissa ajelisikin mutta omat periaatteet ei moiseen anna myöten. Koska auringonlaskuun ei ollut enää kuin reulut 30 minuuttia, päristeltiin mangrovemetsän kupeeseen katsomaan auringonlaskun "takapuoli". Siellä rannat olivat lähes tyhjät. Saatiin ihan keskenämme pällistellä auringonlaskun sininen kääntöpuoli ja ilman ollessa kirkas nähtiin myös Balin vuoret. Majapajaikassa pikainen uinti ja tässähän tämä loppuilta on mennyt kuvia ja videoita pyöritellessä.

Paikka: Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}