Indonesia 2019
maanantai 16. joulukuuta 2019


Julkaistu kello 12.44

Iltaa Lemonbonganilta! Päivä hurahti taas kun piti nykertää, säätää ja rentoilla. Aamulla retkoteltiin vaan altaan reunalla koska sukellukset alkoivat niin myöhään. Oltiin kuitenkin sen verran tomeria että jätettiin majapaikan ukkelille pyykkipussin hoidettavaksi. Huomenna saadaan varmaan puhtaita pyykkejä takaisin. Kun minä lähdin sukelluksille niin Outi jäi jatkamaan hyvin alkanutta allasrellotusta. Tämän päivän sukelluskohteena oli Blue Corner joka on tunnettu ennen kaikkea syvyydestään mutta myös virtauksista sekä kylmistä vesistä. Se on yksi Lembonganin parhaista paikoista nähdä isoja otuksia kuten möhkäkaloja, rauskuja ja haita. Kaikista näistä syisrtä sinne viedään vaan kokeneempia sukeltajia. Olinkin jo kerholta lähtiessä hieman yllättynyt siitä että mukaan lähti jenkkiukkeli joka vasta par er päivää sitten teki muistinvirkistyssukelluksen eikä hänellä ollut sukelluksiakaan takana kuin reilut kymmenen. Mukana oli myös nainen jonka toilailuista kirjoittelin aikaisemmin. Kohteelle päästyä tilanne arvioitiin pinnalla ja kun virta todettiin inhimilliseksi niin hypättiin veteen. Varsin nopeasti tuli selväksi että virta oli kaikkea muuta kuin leppoisa. Sitä vastaan pystyi juuri ja juuri taistelemaan, mutta se vaati ihan hulluja ponnisteluja eikä sukelluspaikassa ollut suuria korallimuodostelmia joiden taakse olisi voinut mennä välillä huilaamaan. Sukellusopas lähti viemään porukkaa virtaa vasten sillä seurauksella, että koko porukka alkoi jäädä jälkeen. Siinä virrassa näkyvyyskään ei ollut kovin hyvä joten ei kestänyt pitkään kun opas oli niin kaukana että juuri ja juuri näin hänet. Sen jälkeen kiinnitin huomiota kokeneempaan kaveriin jolla oli silminnähden vaikeuksia. Hän pyöri virrassa vähän miten sattui ja koitti korjailla maskiaan. Eikä siitä mennyt kuin muutama sekunti kun kaveri lähti uimaan kohti pintaa. Oltiin tässä kohtaa reilun 20 metrin syvyydessä. Siinä kohtaa aloin olla itsekin aivan poikki ja alkoi tuntua, että regulaattori ei vaan syötä niin paljon ilmaa kuin kroppa tarvitsisi. Käytännössähän se ei useimmiten näin ole, mutta aivot tulkitsee asian niin ja se ei ole kyllä hyvä paikka olla. Eikä ollut minullekaan. Ei paljoa vajaat 200 sukellusta auttanut kun aivot päätti että nyt ei tule tarpeeksi ilmaa. Ujo paniikin poikanen alkoi vallata mielen ja siinä kohtaa vihelsin itsekin pelin poikki ja lähdin uimaan kohti pintaa. Olo helpottui heti kun lopetin virtaa vastaan taistelemisen joten tein matkalla turvapysähdyksen ja jatkoin kohti pintaa jossa vene otti minut kytiin. Eikä mennyt pitkään kun opas nousi viimeisen sukeltajan kanssa pintaan. He olivat kuitenkin onnistuneet kamppailemaan itsensä varsinaiseen sukelluskohteeseen jossa virtaa ei enää ole, mutta koska meitä ei näkynyt missään niin hekin tulivat pintaan. Sukellukselle tuli kestoa huimat kuusi minuuttia. Tämä muistutti minua siitä että virrassa sukeltaminen on minulle ihan fine niin pitkään kun ei tarvitse sitä vastaan tapella :) Seuraava sukellus tehtiinkin sitten paljon rauhallisemmalla alueella ja siellä kenelläkään ei ollut mitään ongelmaa. Sekin sukellus jäi vaan melkoiseksi raakileeksi sillä tämä sama nainen joka on toistuvasti häirinnyt minun sukelluksia oli tuhlannut kaiken ilmansa 29 minuutin kohdalla. Sen lisäksi hän hätisteli kaikki sukellusoppaan bongaamat eläimet piiloon niin ettei kukaan muu nähnyt niitä. Kiva, kiitos! Sillä sukellukselle tuli mittaa 37 minuuttia ihan vaan sen takia että pysyin muutaman minuutin muita pidempään syvemmällä samalla kun muut tekivät turvapysähdystä. Tankissa oli ilmaa jäljellä yli puolet. Majapaikkaan päästyä pyörähdin suihkussa ja sitten lähdettiin Outin kanssa sukelluskerholle kyselemään Andrealta vinkkejä Balin matkaa varten. Saatiin häneltä WhatsApp -numero jollekin paikalliselle jantterille jota hän suositteli kuskiksi. Siitä jatkettiin syömään. Käveltiin tällä kertaa hiekkarantaa pitkin pohjoiseen ja mentiin jonkin majapaikan ravintolaan. Siellä olikin oikein hyvät mätöt ja Outi päätyi syömään thai-ruokaa. Se maistui oikeasti siltä mitä on tullut itsekin Thaimaan matkoilla syötyä. Tuli ruokakateus. Sen jälkeen palattiinkin altaalle rellottamaan ja uimaan. Uinti tulikin tarpeeseen sillä ilmeisesti koko saarelta oli sähkö poikki jonkin aikaa eikä majapaikan ilmastointi toiminut. Onneksi sähköt palasivat varsin nopeasti takaisin. Siinä nollaillessa saatiin laiteltua viestiä Adrianin vinkkaamaan numeroon ja ukkelihan vastasikin oikein innokkaasti. Koska ukkeli oli parhaiten käytettävissä torstaina ja perjantaina niin päätettiin siirtää meidän Balin retki siihen. Varattiin Airbnb:stä majapaikka joka sijaitsee jossain Mundukin suunnilla. Huomenna pitää hoitaa vielä lauttaliput. Tultiin nyt rantaa pitkin mukanaa baari-ravintolaan cocktaileille ja muille rinksuille. Saa nähdä joutuuko tässä vielä syömäänkin. Tämän päivän kuvasaalis jäi vähän vähäiseksi.

Paikka: Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}