Aasia 2008
tiistai 1. heinäkuuta 2008


Julkaistu kello 14.47

Aamulla mentiin juuri ennen aamiaisajan loppumista hotellin ravintolaan. Luultiin, että hintaan sisältyy tyyliin parista paahtiksesta ja munakkaasta koostuva aamiainen, mutta meitä odottikin kunnollinen seisova pöytä. Ruoissa oli nimikyltit indonesiaksi, mutta eihän myö tollikat niistä mitään ymmärretty. Siinä äimisteltiin hetki lautaset kourassa ja lopulta tarjoilija tuli kertomaan meille, mitä mikäkin astia pitää sisällään. Merenelävien ystäville tarjolla oli useaakin lämmintä ruokaa, mutta me vedimme riisiä, kana-peruna-kastiketta, paahtoleipää, munakasta, hedelmiä ja pullantapaista. Mika paahti leipiä vähän turhan tarmokkaasti ja tarjoilija ryntäsi paikalle vasta kun savupatsas nousi paahtimesta. Seuraavan leivän tarjoilija paahtoi itse ja toi sen nenään eteen lautasella. Mikan riesana on jälleen aftat, joten aamupalan nautiskelusta ei meinannut tulla mitään. Suunnitelmissa oli etsiä Lonely Planetin Indonesia -opus. Sain siskolta joululahjaksi alkuperäisen kirjan, mutta meillä ei ole mukana kuin Kaakkois-Aasian kattava kirja. Siinä tietoja on joka maasta niin vähän, että ajateltiin ostaa vain tätä maata käsittelevä kirja. Ostohomma jäi aikeeksi, sillä olemme käyneet nyt viidessä kirjakaupassa eikä missään ole edes englanninkielistä kirjallisuutta. Jotain sanakirjan tapaista löytyy, mutta mitään matkaoppaita ei. Harhailtiin pitkin katuja, kunnes kuumuus alkoi käydä sietämättömäksi. Päämääränä oli Deli Plaza, mutta emme olleet ihan kartalla. Lopulta hyppäsimme mopotaksin kyytiin ja pääsimme perille. Kyyti maksoi 20 000 rupiaa eli 1,4 euroa. Patu selitti, että toinen mainitsemamme ostari on parempi mutta päätettiin kokeilla onneamme. Patu puhui totta, sillä suurin osa liikkeistä oli muuttanut paremmille apajille. Liiketilat olivat tyhjillään ja monessa oli alennusmyynnit käynnissä. Katseltiin vähän sitä sun tätä, käytiin juomassa limpparit ja painuttiin ulos. Ollaan mietitty, miten keltaiset bussitaksit toimivat. Vastaus kysymykseemme ajoi vierellemme. Kysyimme paljon kyyti Medan Plazalle maksaa. Ukko heitti 40 000 rupiaa ilmoille ja äimistyneenä torjuttiin tarjous. Jatkettiin matkaa ja ukko vaan ajoi vierelle uutta hintaa sönkkäämään. Kyydissä istuvat naiset taisivat hieman avittaa tinkaamishommassa kun lopulta kuski sanoi hinnaksi 2000 rupiaa per läski. Sehän meille passasi ja päästiinkin hyvin ostarin eteen. Miettikää taas ensimmäisen tarjouksen ja lopullisen hinnan eroa! Kierreltiin ostarila, mutta sieltä ei löytynyt mitään kiinnostavaa. Meillä oli yksi kirjakaupan osoite kirjoitettuna ylös ja meinattiin etsiä se opaskirjan toivossa. Täällä ei liiemmin tiennimikylttejä viljellä, joten käännyttiin ystävämme poliisin puoleen. Hänkään ei tiennyt kirjakaupan osoitetta, mutta asiaa tuli selvittämään kymmenkunta muuta äijää. Kukaan ei valitettavasti osannut neuvoa, joten päätettiin vaan kikkailla ympäri kaupunkia. Tien toisella puolella huomattiin suurempi Medan Fair Plaza -ostari, jonne päästiin ylikulkusillan kautta. Köyhyys on pinnalla etenkin ostoskeskusten ja hienojen hotellien tuntumassa, jossa vähävaraiset kerjäävät lantteja. Yksittäisille ihmisille kolikoiden heittäminen ei ole kovin pitkäaikainen ratkaisu, joten käveltiin taas suoraan ostarin sisään. Jos Medanissa haluaa shoppailla niin tämä on se paikka jonne kannattaa tulla. Liikkeitä on neljässä kerroksessa ja vaatteita, kodin elektroniikka ja tietotekniikka sälää on tarjolla yllinkyllin. Täällä vaatteiden hinta vaihtelee todella reippaasti. Merkki- ja muotivaatteista saa maksaa miltei samaa hintaa kuin Suomesta, mutta jotain edullisiakin rättejä löytyy jos vain jaksaa etsiä. Etenkin ostareissa on tosi kalliita kansainvälisiä merkkiliikkeitä. Itse ostin yhden söpön (ruman) t-paidan alle eurolla ja myöhemmin siistin, pitkähihaisen paidan reilulla kuudella eurolla. Pääseepähän moskeijoihin yms. sisään kun on asialliset vetimet yllä. Mitähän sekundalaatua nämä Aasian kengät ovat?! Vietnamista ostetut sandaalit hajosivat kesken kävelyn eikä pohja melkein kokonaan irti viitsinyt pitkään talsia. Supermarketista ostin sitten taas hätäpäissäni kolmen euron kengät. Köyhän ei todellakaan olisi vara ostaa halpaa kun kaikki leviää lyhyen käytön jälkeen. Läskeiltiin ostarissa pikapizzat ja sitten olikin kiire etsimään bussilippuja huomiselle. Ostarin edestä sai poikkeuksellisesti mittaritaksi, joka kuitenkin ajeli vähän omia reittejään. Kesken kaiken hän parkkeerasi taksin tien laitaan, hyppäsi ulos ja juoksi jonnekin. Joku nainen kävi englanniksi kysymässä, tarvitaanko apua. Kerrottiin kuskin lähteneen jonnekin ja nainen huuteli muille äijille ovatko he nähneet taksikuskia. Ihmeteltiin, että minne ukko hävisi ja kohta hän palasi pienen rasian kanssa. Luultiin hänen ostaneen nuuskaa, mutta rasia olikin joku ilmanraikastin. Haistiinkohan niin pahalle, että kesken matkan oli pakko käydä tuoksuja ostamassa :D Melkein euro hävittiin ylimääräisten ajelujen ja odottelun takia, mutta menkööt nyt tämän kerran. Heti hotellin vieressä on pieni nuhjuinen matkatoimisto, joka oli onneksemme vielä auki. Varattiin huomiselle bussikyyti Toba -järvelle. Mistään hienostokyydistä ei todellakaan haaveilla, kunhan nyt päästäisiin perille ehjin nahoin. Ei jaksettu eikä keretty vertailla mitään eri vaihtoehtoja, joten otettiin vastaan ensimmäinen mikä vastaan tuli. Kun kerroimme menevämme Tuktuk-nimiseen kylään niin matkatoimistossa asioinut nainen repesi ääneen. Huomenna varmaan selviää, että miksi. Monesti Indonesiasta puhuttaessa on tullut esille poliisien korruptoituneisuus. Matkaajia varoitellaan siitä, että poliisit tulevat jakelemaan sakkolappuja mitä ihmeellisimmistä syistä. Itse ei olla jouduttu ainakaan vielä kyseisen ongelman eteen, vaan poliisit ovat olleet auttavaisia ja ystävällisiä. Pitänee ostaa röökiaski, jolla voi lievitellä erinäisiä virkamiehiä jos ongelmia tulee, heh. Kännyliittymään ei ole vieläkään tullut vahvistusviestiä GPRS:n aktivoitumisesta, joten jos huomenna ei ala kirjoituksia kuulua niin syy on sitten toimimattomassa liittymässä. Liittenä on kuva Medan Fair Plazan sisältä ja pätkä Mesjid Raya -moskeijasta, joka sijaitsee keskelä kaupungin hulinaa.

Paikka: Medan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}