Aasia 2008
tiistai 24. kesäkuuta 2008


Julkaistu kello 6.25

Voi pojat että hiljaisuus kuulostaa hyvältä! Nautiskeltiin meluttomasta aamusta nukkumalla pitkään ja kylläpä se osasikin tehdä hyvää. Kummasti siihen meluun vaan tottuu, kun nyt kylällä kävellessään tuntuu ihan aavemaisen hiljaiselta. Tehtiin eilen illalla pientä suunnitelmaa loppumatkalle. Sellainen on pakko tehdä, sillä Indonesiassa voimme olla korkeintaan 30 vuorokautta ja sinne ei ole mitään asiaa, ellei meillä ole paluulentoa varattuna. Tänään aloimme toteuttaa suunnitelmaa. Kävelimme 50 metrin päässä sijaitsevaan toimistoon, jonka kautta voi hoitaa käytännössä kaiken Taman Negara -seikkailuun liittyvän. Varasimme neljäksi yöksi majapaikan ja yhdeksi illaksi yökävelyn viidakossa. Päiväoppaan hoidamme puiston keskuksen kautta ja pääsymaksut maksamme perille päästyämme. Kuljetuksen Taman Negaraan olisi saanut toimiston kautta (RM 25 eli 5 EUR), mutta ajattelimme säästää ja mennä viisi kertaa halvemmalla paikallisbussilla (RM 6 eli 1,2 EUR). Malesiassa kannattaa tosiaan vertailla hintoja, sillä varsinkin kuljetuksissa säästää voi säästää pitkän pennin. Esimerkiksi hotellin kautta järjestetty kuljetus lentokentälle maksaa RM 75 eli 15 euroa. Me ajelimme saman matkan yhteensä RM 16 eli 3,2 eurolla. Kyyti tämänhetkisestä hotellista Kuala Lumpuriin maksaa majapaikan kautta RM 35 eli 7 euroa. Hyvälaatuinen, neljä kertaa päivässä kulkeva paikallisbussi (http://www.seekspres.com/) maksaa vain RM 14 eli 2,8 euroa. Ennemmin noistakin säästyvät rahat käyttää esimerkiksi asiantuntevan oppaan palkkaamiseen. Toimistoon mennessä huomasimme, että aivan majapaikan vieressä on kaksi suurta pesulaa. Epäilimme, että niinköhän pyykit ehtivät aamuksi, mutta express-palvelulla ne saa takaisin jo tänään. Kohta on siis käytävä viemässä käytännössä koko vaatevarasto jynssättäväksi.

Paikka: Jerantut, Malesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 10.39

Nakattiin pyykit pesulaan ja henkilökunta lupasi ne tänään iltakymmeneen mennessä. Täytyypä muistaa hakea, sillä paikka menee silloin kiinni. Sen jälkeen tultiin pahuuden pesään, KFC:n, sillä pongattiin aikasemmin että täällä on kaupungin ainoa langaton verkko. Majapaikassa on toki pari hidasta konetta, mutta surffailusta saa pulittaa euron tunti. Märsyämisen jälkeen ollaankin säädetty tulevaisuuden suunnitelmat kuntoon. Ensimmäiseksi varattiin lennot Malesiasta Indonesiaan. Ne maksoivat 89 euroa yhteensä. Tarkoitus on vaihtaa maata 30.6.2008. Sattumalta huomattiin Air Asian sivuilta hulluttelutarjouksen, joten testattiin huvikseen paljon paluuliput Indonesiasta takaisin Thaimaahan tulisivat maksamaan. Kerrankin tarjoukset sattuivat kohilleen, sillä Indonesian Medanista Malesian Penangiin lennot maksoivat yhteensä vain 43 euroa. Hengaillaan Penangissa pari yötä ja siitä jatketaan sitten Bangkokiin 30.7.2008. Se väli tulikin vähän kalliimmaksi, vajaa 80 euroa. Bangkokissa törsäillään sitten jäljelle jääneet rahat (ai mitkä rahat..?) ja palataan Suomeen 3.8.2008. Nytpä olisi sitten päivämäärät lyöty lukkoon loppureissun osalta. Indonesia-osuudesta tulee 29 vuorokautta pitkä, sillä siellä haluamme kierrellä rauhassa paikkoja ja tietysti loppuhuipennukseksi sukeltaa. Malesia jää nyt kovin Taman Negara -painotteiseksi vaikka täälläkin olisi viihtynyt pidempään. Seuraavalla kerralla sitten, heh. Tämä paikka on todella jämähtänyt jonnekin vuosikymmenten taakse. Monet rakennuksista ovat rapistuneita ja kyltit fontteineen ovat trendikkäästi retroa. Johtunee ehkä siitä, ettei niitä oikeasti ole uusittu. Lopuksi vielä parit kuvat Jerantutista. Majapaikan ikkunasta on komiat maisemat suoraan viidakkoon. Huomenna sinne olisi tarkoitus itsekin lähteä tonkimaan. Lisättiin myös Kuala Lumpurin kirjoitukseen pari kämästä kuvaa.

Paikka: Jerantut, Malesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 15.04

Meinattiin käydä kyselemässä huomisen bussiaikatauluja, mutta törmättiin eilen kaupassa tavattuun papparaiseen. Hänkin sanoi, että paikallisbussi lähtee kahdeksalta eikä lippuja tarvitse ostaa etukäteen. Myös majapaikan jamppa vahvisti asian. Ilma muuttui painostavaksi, joten kipaistiin äkkiä kämpille. Miltei heti alkoikin jokailtainen sade ja ukkonen jyrisi. Kämpillä meitä odottikin yllätys. Huoneeseen oli eksynyt pienenpieni gekko. Lisko juoksi äkkiä rinkan alle piiloon. Nappasin sen käteen, ettei vahingossa litskata sitä. Vietiin veijari ikkunalaudalle ja siitä se katosi saman tien tiilien väliin. Olipa söpöä, hih. Sateen hellitettyä lähdettiin käymään vaatekaupoissa, joita täällä on muutamia. Tarkoitus oli ostaa joku kevyt paita metsäreissua varten. Täällä naiset ovat täysin toista kokoluokkaa verrattuna Vietnamin tikkuihin. Kaduilla näkee todella paljon meikäläistäkin pidempiä ja pari kertaa leveämpiä tyttöjä ja naisia. Useat ovat jopa suomalaiseen mittapuuhun verrattuna erittäin tuhdissa kunnossa. Elintason kohoaminen näkyy myös lapsissa ja etenkin nuorissa. Thaimaassa, Laossa ja Vietnamissa palvotaan laihoja ja pieniä naisia, lieneeköhän täällä kauneusihanteet toiset? Tästä päästäänkin siihen, että ainakin täällä koot ovat kutakuinkin samat mitä Suomessa. Sheng Ee Fashion Centre muistuttaa lähinnä tyyliltään Anttilan tai muun marketin vaatepuolta. Tarjolla oli aivan mielettömän värikkäitä ja koreasti kirjailtuja muslimivaatteita, jonkin verran miesten ja lasten vaatteita sekä rekit pullollaan naisten perustekstiilejä. Väljät, paljetein ja kirjailuin koristellut yläosat maksoivat noin 7 euroa. Testailin muutamia vaaleita paitoja, mutta niissä ei ollut tarpeeksi pieniä kokoja. Peruspaidat olivat noin 3 euroa ja päädyinkin ostamaan yhden valkoisen hömppäpaidan. Ehkä viiden myyjätytön rypäs seurasi tiiviisti valintatilanteita ja kihisi kippurassa. Melkein meinasi ruveta painostamaan kun valinnan tehtyäni yksi myyjistä näytti paitaa muille ja kaikki repesivät nauramaan. Ei ehkä kovin korrektia käytöstä. Ajateltiin, että ylimääräiset hykerrykset loppuvat viimeistään Malesiaan tultaessa, mutta taisi olla turha luulo. Sama hysteria naisten toimesta jatkuu edelleenkin. Sitten käveltiin pesulalle ja pyykit olivatkin jo valmiina vaikka tultiin etuajassa. Koko satsi maksoi vajaat kolme euroa. Jälki on todella hyvää, sillä silitys kuului hintaan. Nyt meillä on pussillinen puhtaita, tuoksuvia vaatteita. Ah, mikä autuus. Kyllä nyt passaa ne päällä metsässä hikoilla. Kamat olisivat suunnilleen taas kasassa ja kohta olisi vedettävä unta palloon, jottei missata aamuista bussia.

Paikka: Jerantut, Malesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}