Aasia 2008
keskiviikko 14. toukokuuta 2008


Julkaistu kello 3.36

Taitaa olla tässä majapaikassa koko reissun kovin sänky. Vaikeuttaa vähän nukkumista kun patjan jouset tuntuvat jatkuvasti kyljessä ja selässä. Havaittiin myös toinen pieni puute: vessanpöntöstä puuttuu muovisuoja niin joutuu kököttämään suoraan posliinilla. Hrrh! Rötväiltiin ihan huolella tämä aamu ja nyt meinattiin lähteä hortoilemaan keskustaan. Pitää käydä metsästämässä jostain aamupalaa ja sen jälkeen suunnattava pieneen dinosaurumuseoon.

Paikka: Savannakhet, Laos
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 8.03

Käppäiltiin dinosaurusmuseolle, joka osoittautui hieman pettymykseksi. Nimittäin kaikki tekstit oli ranskaksi eikä näin ollen mitään suuria tarinoita luupalojen taustoista auennut. Jotain tietysti pystyi päättelemään, mutta opas olisi ollut tarpeen. Vieraskirjasta selvisi, että monilla oli opas selostamassa mutta itse ei tajuttu sitä kysyä eikä sitä sen paremmin tarjottukaan. Museotila oli ehkä noin 40 neliön kokoinen. Ulkkishinta oli 5000 kipiä ja paikallishinta 3000 kipiä. Käytiin Mekong-joen rannassa, johon iltaisin viritellään markkinahumut. Ensimmäistä kertaa saatiin juomat paikalliseen tyyliin: limupullo tyhjennettiin muovipussiin, jossa oli jäitä. Tietysti toinen pussi päälle ja pilli juoman nauttimista varten. Ei voisi enää enempää muovia käyttää parin desin naukkailuun. Vuokrattiin mopedi parin korttelin päästä. Piällysmiehenä toimi oikein kunnon irkkumurretta vääntävä patu. Joku edellinen reilukerholainen oli jättänyt mopon lokeroon maksamattoman sakon, joten viime hetkellä vaihdettiin menopeli mustaan kiitäjään. Päivävuokra on 75 000 kipiä eli viitisen euroa.

Paikka: Savannakhet, Laos
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 13.27

Havaintoja osa 563. Savannakhet on siitä erikoinen kaupunki, että täällä liikenteen ohjaukseen on panostettu. Kaikilla uusilla teillä on todella selkeät kaistamerkinnät, opasteet ja liikennevalot sekä -merkit. Erikoisena piirteenä mopo- ja polkupyöräliikenteelle on kokonaan oma kaista molempiin suuntiin. Harmillista, että tämä kaikki meinaa kumoutua sillä, että merkinnöistä huolimatta täällä noudetaan Kaakkois-Aasialaista liikennekulttuuria. Kaikki ajelevat käytännössä katsoen miten sattuu, joten hyvätkin merkinnät menettävät merkityksensä. Ilmeisesti täällä kuitenkin halutaan selkeyttä liikenteeseen. Ainakin toistaiseksi on kuitenkin keskityttävä muiden kaupunkien tapaan ensisijaisesti muihin liikkujiin ja vasta sen jälkeen kaikkeen muuhun. Kuten edellisestä voi arvata, kävimme hieman kruisailemassa ja katselemassa kaupunkia vähän sivummasta. Sitä ennen heitimme mieltäkääntävän pahan hajuiset vaatteet pesulaan. Mielenkiintoista nähdä minkälainen pyykkipalvelu on tällä kertaa, sillä laundry oli jonkun papan ja mamman oma koti. Vanha pappa pyysi meidät sisään ja huomasimme olevamme heidän olohuoneessa. Samalla hymyilevä mummo tuli jostain toisesta huoneesta ja otti pyykit vastaan. Kumpikaan ei osannut englantia "laundry"-sanaa enempää, mutta eipä se ollut este millekään. Mummo kantoi pyykkikorit nenän eteen ja patu rustasi hinnan paperiin niin piruakos siinä suurempia sanoja veistelemään :D Mopolla hurjastelu kirvoitti nälän ja olimmekin kuoleilleet viereisen eurooppalaisen ravintolan (Café chez Boune) pizzoja. Ravintolan puitteet ovat mitä mainioimmat, mutta ruokalistasta ei voi sanoa ihan samaa. Ruoat ovat kyllä lupausten mukaisesti eurooppalaisia, mutta lista on lyhyt ja hinnat ovat jopa kaksin kertaiset paikallisiin ravintoloihin nähden. Kun pizzatarjonta ei iskenyt niin tyydyimmekin ottamaan nälkää nostattavat bruchettat. Sieltä jatkoimme ronskisti rannasta löytyneeseen musiikkiravintolaan (Happy Mekong Music). Olimme ilmeisesti taas liian aikaisessa, sillä ravintola oli tyhjä asiakkaista eikä koko henkilökuntakaan ollut paikalla. Musiikki kuitenkin pauhasi ja muutama äijä hääräsi tiskillä, joten tungimme sisään ja tarjoilijapoju toikin heti ruokalistat kouraan. Annokset olivat ihan hyvän kokoisia, mutta Hisen eväs olisi kaivannut enemmän mausteita. Ravintola on kuitenkin niitä harvoja Savannakhetin paikkoja, jossa on cocktail-lista. Myös sisustus muistuttaa hivenen baaria ja iltaisin ruttuisten patujen tilalla on sievät tarjoilijaneidit. Nyt olemme nettikahvilassa ja tarkoitus oli laittaa kuvia tältä päivältä, mutta unohdin sitten siirtää kuvat muistikortille. Kuvia siis vasta huomenna. Majapaikoissa on kuitenkin Paksen kaksi majapaikkaa.

Paikka: Savannakhet, Laos
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 18.40

Olipas mukava ilta. Istuimme samassa baarissa, jossa olimme eilenkin. Alkuillan olimme kahdestaan, mutta kun aloimme sählätä biljardipöydän kanssa niin johan tuli laoukkoa ympärille naureskelemaan. Ilta menikin rattoisasti biljardia pelaten ja laon kieltä opetellen. Tarjoilija, Noi,opetti meille monta laon sanaa. Minä puolestaan jekutin perheen poikaa typerällä kolikkotempulla, mutta hyvin näytti uppoavan. Baarin sulkemisaika oli 23, sitten 00 ja kun tilasimme vielä yhdet one moorit niin se olikin jo 01 - ja laoukot myhäilivät kun saivat pelata pidempään rahasta biljardia. Äijät olisivat jääneet sitkeästi kaljottelemaan ja pelaamaan, mutta näytettiin esimerkkiä ja lähdettiin kotiin jotta baarin väki pääsisi nukkumaan. Nyt unta kuulaan! Liitteenä on joitakin kuvia. Ensimmäisenä on näkymiä Savannakhetin vaihtelevilta kaduilta, joissa rakennusten väri-, tyyli- ja materiaalikirjo on häkellyttävä. Pakko laittaa yksi roskakuva, josta käy ilmi miten kaikki sonta viskataan kylmästi joen varteen. Soppaa hämmentää vielä vapaana kopottelevat kilit, jotka syövät kaiken vihreän juuri sieltä missä sattuvat kulloinkin vaeltamaan. Ihmiskuvissa ovat järjestyksessä rannan ruokamarkkina-alueen kojumyyjä, eilisen ravintolaperheen äiti ja viimeisenä majapaikamme salskeat urhot. Setin viimeisenä vedet kielelle nostattava sopivasti tulinen kana-nuudeli-hässäkkä.

Paikka: Savannakhet, Laos
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}