Indonesia 2017
perjantai 28. huhtikuuta 2017


Julkaistu kello 2.29

Illalla meinasi tulla kiukku, sillä vaseman jalan pottuvarvas alkoi vihottelemaan. Kynsivalli alkoi vihoitella niin, että kävelykin muuttui vaikeaksi. Muistelin, että minulla on joskus ennen sukellusreissuilla käynyt sama. Pieni googlailu kertoi, että muutkin ovat samasta kärsineet ja syynä voi olla liian pienet räpylät tai liian tiukalla ollut räpskän remmi. Mietin sitten, että miksi juuri nyt kun olen käyttänyt samoja räpylöitä koko ajan. Sitten muistin: meillä vaihtui eilen yhden kaverin kanssa räpylät mutta ei jaksettu vaihtaa enää takaisin kun ne tuntui veneessä jotakuinkin samalta. Lieneekö sitten tämä ollut syynä. Kävin illalla testaamassa paikan, jossa sain aikaisemmin tulisen spagettikastikkeen. Tällä kertaa testasin pizza. Ei se kauhean hyvä ollut, mutta tuli syötyä. Juustossa ei oltu ainakaan säästelty :D Nyt aamulla varvas tuntuu edelleen kipeältä mutta koitan jos sukeltaminen silti onnistuisi. Koitan vaan varoa painon varaamista sille. Uluwatun majapaikastakin oli vastattu, että kaikki järjestyy. Pidennettyä check-outia he eivät voineet luvata, mutta sanoivat että saan käyttää yleistä suihkua ennen lähtöä niin pääsen lentokoneeseen edes joksenkin raikkaana :D

Paikka: Nusa Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 8.15

Sukelluksilla ei ollut muita kuin minä ja Helga, lähempänä 80-vuotias mummeli joka on ollut täällä siitä lähtien kun minä tänne tulin. Ensimmäinen sukellus meni niin kovassa virrassa, ettei se ollut oikein nautinnollista. Mutta näkyi siellä yksi söpö konna! Toinen sukellus olikin sitten paljon nautinnollisempi. Ujo virta kuljetti meitä koko ajan hitaasti eteenpäin, mutta pysähtyäkin pystyi. Vastaan lipui komea eagle ray eli kotkarausku. Bongattiin myös vekkuli porcupine fish eli siilikala. Jäin ihmettelemään söpöä siilikalaa ja unohdin kokonaan ajan kulun ja oman syvyyteni. Seureuksena sukellustietokone rankaisi minua heti parin minuutin ylimääräisellä dekompressio-pysähdyksellä. Onneksi tämä tuli vasta ihan sukelluksen lopussa niin ei tarvinnut lillua pintavesissä koko sukellusta. Sukellusten jälkeen kävin pikasuihkussa ja nappasin majapaikasta mopon lainaksi. Kruisailin ihan ensimmäiseksi lounaalle eiliseen kahvipaikkaan. Ihan hyvä on tämän paikan ruokakin! Täällä on nähtävästi joka ilta jotain perinteistä indonesialaista tanssia. Ehkä pitää tulla katsomaan ja parille nässäykselle.

Paikka: Nusa Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 9.44

Jotenkin sitä ei vaan ikinä muista miten kuuma täällä on jos sattuu viettää nämä auringoisemmat hetket merellä. Mutta mopon selässä sen kyllä huomaa. Vaikka ilmavirta viilentääkin niin kädet hikoaa kyllä koko ajan. Ajelin tänne Nusa Ceningan -saaren puolelle. Saarten välillä on pieni silta. Täältä löytyi joku hotelli ja ravintola josta oli suora näkymä merelle. Kartassa näkyvä "päätie" on ihan kuopiolla oleva "mökkitie". Saa olla tarkkana ettei paukuta mopoa kappaleiksi noissa montuissa :D Mutta nyt kun saanut vähän huilattua ja juotua niin voi lähteä jatkamaan matkaa :)

Paikka: Nusa Ceningan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 12.21

Ilmeisesti minä en sitten kuitenkaan ajanut sitä parasta mahdollista reittiä, sillä paluumatkalle vahingossa valkkautunut reitti olikin paljon parempi. Tie oli oikeasti hyväkuntoinen suuren osan matkasta. Unohtui aikaisemmin mainita, että minä koitin mennä “oikoreittiä” Google Mapsin osoittaman tien mukaan. Se näytti kartalta suorimmalta reitiltä, mutta todellisuus oli hieman toinen. Liitteenä oleva “puskakuva” kertoo aika hyvin minkälaisesta tiestä oli kyse. Lopulta oli pakko kääntyä takaisin kun tie alkoi kadota heinikon sekaan :D Kävin pyörähtämässä Mushroom Beach -nimisellä hiekkarannalla. Ja todellakin vain pyörähtämässä, sillä siellä oli aivan järkyttävä määrä ihmisiä. Jotenkin minulla on sellainen fiilis, että Nusa Lembonganille käy sama kuin Thaimaan puolella kävi Koh Samuille, Koh Phanganille ja lopulta Koh Taolle. Aluksi verrattain pienen kävijäkunnan saari toimii hienosti ja tarjoaa peruspuitteet rentoiluun ja näiden kaikkien saarien tapauksessa sukeltamiseen. Sitten jossain kohtaa ei-sukeltava massa löytää paikan, sinne aletaan tehdä pakettimatkoja, 1-2 vuoden sisällä nousee uusia entistä suurempia ja kalliimpia hotelleja, hinnat karkaavat pilviin ja koko alkuperäinen rauhallisuus ja rentous on poissa. Tämä alue missä nyt olen on vielä varsin rauhallista, vaikka toki täällä turisteja liikkuu. Tästä kuitenkin näkee sen, että väki on isolta osin joko sukeltajia tai surffaajia ja meininki on varsin rauhallista ja rentoa. Nekin jotka eivät ole kumpaakaan noista, etsivät lähinnä rahoittumista auringonpalvonnan tai joogan merkeissä. Mushroom Beachilla tilanne oli ihan toinen. Kymmeniä ellei satoja kiinalaisia turisteja koheltamassa selfie-keppien kanssa joka suuntaan. Jengiä kuskataan pitkin saarta lava-autoilla, jotka jo nyt kulkevat pitkissä letkoissa ja ruuhkauttavat pienet kadut. Kuulemma kiinalaisten turistien määrä räjähti täällä ihan käsiin kun joku kiinalainen leffastara meni täällä naimisiin. Merellä olevat, liukumäillä varutetut turistilautat, banaaniveneet ja sen sellaiset ovat isolta osin vain kiinalaisten turistien käytössä. Erityisen surullista tässä on se, että näille kiinalaisille järjestetään myös kaikenlaista snorklaus- ja sukellusaktiviteettia ja näitä palveluja järjestävät tahot ovat ainoita, jotka eivät juurikaan välitä koralleista ja niiden hyvinvoinneista. Voi siis hyvinkin olla, että muutaman vuoden päästä Nusa Lembongan on hyvinkin erilainen paikka. Toivottavasti sen ympärillä olevat koralliriutat kestävät. Aurinko kävi lopulta niin kuumaksi, että minun oli pakko kurvata takaisi majapaikkaan etten pala ruvelle. Heitin kypärän huoneeseen ja painuin samoin tein uima-altaaseen. Kyllä teki gutaa! Nyt pitää tehdä pieni talouskatsaus ja valmistautua maksamaan kuluneiden päivien sukellukset ja majoitukset. Lisäksi on varattava botskikyyti pois täältä saarelta niin ei tule maanantaina suurempia ylläreitä :D

Paikka: Nusa Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 16.07

Tämähän meni näppärästi! Menin majapaikan ukkelin luokse ja pyysin, että hän varaisi minulle aamuveneeseen lipun. Hän lupasi hoitaa asian huomiseen aamuun mennessä. Kätevää! Yhdensuuntaiselle lipulle tuli hintaa 175 000 rupiaa eli noin 12 euroa. Tämä venehomma on vähän vekkuli. Kun etukäteen selvittelin asiaa niin sain sen kuvan, että vain kaksi yritystä hoitaa tätä väliä: Rocky Fast Cruise sekä Scoot Fast Cruises. Kummankin yrityksen kautta hinta on noin 27 euroa. Nyt kuitenkin kävi niin, että sekä Ubudin majapaikasta ostettu lippu että tämä uusi ei ole näiden firmojen kautta ja kummassakin majapaikassa näitä kutsuttiin termillä “public boat”. Tullessa firma oli D’Camel Fast Ferry ja nyt mennessä se on Sugriwa. Kun taas katsoo näiden nettisivuja, molempien hinta on selvästi enemmän kuin mitä minä maksoin. Nähtävästi kuljetusfirma on siis useampia ja näiden netissä ilmoitetut hinnat ovat turistihintoja. Rahaa säästääkseen kannattaa varata botski majapaikan kautta. Kun olin saanut venesäädön hoidettua, painuin sukelluskerholle kyselemään josko saisin tietää mitä sukellukset + majoitus tulevat maksamaan. John, Sue ja läjä sukellusmestareita olikin siinä kerhon kyljessä olevassa baarissa kalijalla ja Sue moikkasi minulle heti kun menin ohi. Ensimmäisenä hän varmisti, että olinhan saanut hänen viestin. Minä olin ihan huuli pyöreänä, että en minä mitään viestiä ole saanut. Hän kertoi laittaneensa minulle lapun oven alta mutta moinen lappu oli kyllä mennyt minulta ihan ohi. Viesti kuitenkin oli, että huomisen sukellukset alkavat vasta 9:30 eli 1,5 tuntia myöhemmn kuin yleensä. Hyvä että tuli käytyä. Sovittiin samalla, että katsellaan hinnat huomenna koska Sue oli ottanut jo pari siideriä :D Kyselivät siinä seuraankin, mutta kieltäydyin kunniasta, hehe. Kun painuin takaisin hönnälle niin katsoin oliko viesti tosiaan huoneen lattialla. Olihan se. Harmi vaan, että se oli maton alla :D Sen jälkeen polkaisin mopon tulille ja menin samaan viihdyttävään paikkaan illalliselle jossa kävin päivälläkin syömällä. Ihmettelin jo aikaisemmilla kerroilla kun majapaikan ukko vohelsi ravintolassa. Kävikin ilmi, että The Sampan on kyseisen kaverin firma. Oli kyllä hyvä pavonkiateria ja pitihän se taas pirtelö ottaa jälkiruoaksi. Ja siltä varalta etten olisi osannut syödä, vieressä vahti taas koira. Tällä kertaa vaan vähän laiskansutjakka kun piti kyljellään rellottaa ja sieltä käsin vahtia. Napsin siinä pari kuvaa paikasta ja kun kaverit näkivät kuvat, he pyysivät että minun pitäisi ottaa myös kuvia heistä. Minulla sattui olemaan ihan väärä linssi kiinni enkä jaksanut jäädä säätämään, mutta räppäisin kuitenkin muutaman kuvan mitä siinä valossa nyt sattui saamaan. Sen jälkeen mopo alle ja takaisin huoneeseen vöhnästelemään. Aamulla saakin sitten ottaa vähä hitaammin ja vaikka ruskistaa itseään uima-altaan reunalla ennen merelle lähtöä :)

Paikka: Nusa Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}