Indonesia 2017
torstai 27. huhtikuuta 2017


Julkaistu kello 9.46

Täällä on selvitty sujuvasti sukelluksista, mutta kerronpas niistä vähän myöhemmin kun pääsen koneen ääreen. Tulin nimittäin eilen bongaamaani kahvipaikkaan katkaisemaan viikon kestäneen kahvitauon. Ja päälle tempaisin mansikkapirtelön, nommm! Tämä on kyllä jotenkin tosi viihtyisä, pieneksi puistoksi koristeltu paikka. Eikä haittaa yhtään että olen ainut asiakas joten täällä on tosi rauhallista :D Paikan nimi on The Sampan. Matkalla törmäsin koiraan johon olen törmännyt aikaisempinakin päivinä. Huomio kiinnittyi siihen, että tämä koira rellottaa usein suorassa auringon paisteessa vaikka varjoakin olisi tarjolla. Ilmeisesti tykkää lämpimästä hän :D

Paikka: Nusa Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 13.19

Kahviherkuttelun jälkeen kävin testaamassa sen suositun Lemongrass-ravintolan, koska siellä ei ollut yhtään ihmistä kun menin sinne, hehe. Ai miten niin tykkään olla omissa oloissa ja hiljaisuudessa? :D Olin positiivisesti yllättynyt, sillä annos oli iso, järkevän hintainen ja vieläpä ihan hyvän makuinen. Ehkä ravintolan suosion takana onkin hyvä ruoka live-musiikin lisäksi. Mukava paikka ja ystävällinen henkilökunta täälläkin. Maha pallona oli hyvä tulla majapaikan altaalle uimaan. Sen jälkeen aloinkin tehdä hieman tulevia suunnitelmia, mutta niistä hieman myöhemmin. Ensin päivän sukellusreissu. Minua jaksaa toistuvasti ihmetyttää se, miten lähes jokaiselle sukellusreissulle mahtuu päiviä, jolloin sukeltaa jonkun ylimielisen kaikkitietävän kanssa. Tänään sattui sitten se päivä. Porukkaan liittyi australialaispariskunta, joka oli suorittanut täällä sukellusmestarikurssin pari viikkoa sitten. Mies meni toiseen veneeseen ja nainen tuli meidän pieneen botskiin. Paikallinen sukellusmestari antoi naisen tehdä pakolliset briiffaukset ihan vaan harjoituksen vuoksi, eikä siinä mitään. Briiffausten ulkopuolella nainen käyttäytyi kuin jokin firman pikkupomo: koko ajan piti olla äänessä, neuvoa muita päivänselvissä asioissa, jakaa omaa tietämystään tietämättä lainkaan muiden kokemustasosta ja antaa teräviä käskyä ikään kuin kenelläkään muulla ei ollut aivoja tai kokemusta kuinka täällä toimitaan. Sukelluksellakin nainen koki, että kaikki mitä hän löysi oli ensiarvoisen tärkeää näyttää myös muille ja siksipä hän hakkasi tankkiaan metallitikulla jatkuvasti. Ei mitään hajua minkä verran naisella oli sukelluskokemusta, mutta ainakin vedessä meno oli melkoisen holtitonta sinkoilua. Sukellusmestarikurssinhan voi läpäistä kuitenkin helposti alle 100:lla sukelluksella. Kyllästyin naisen touhuun jo ensimmäisen sukelluksen aikana ja onneksi pienen veneen moottorit pauhasivat niin kovaa, ettei minun tarvinnut kuunnella sitä pätemistä kun siirryttiin toiselle kohteelle. Siellä alkoi sitten sama meno: no niin nyt kaikki märkäpuvut päälle hopi hopi! Katsokaa että tankit on auki! Katsokaa että painovyöt on paikoillaan! Tehkää sitä ja tarkastakaa tätä. Päätin jo siinä kohtaa, että teen ihan oman sukelluksen ja siihen minulla oli hyvä syykin kun selässä oli taas nitrox-tankki. Vielä ennen veteen menoa eukko huuteli että onhan kaikki tarkastettu ja vöyhäsi kaikkien varusteiden perään. Lopulta kaikki hyppäsivät veteen ja paikallinen sukellusmestari varmisti, että onhan kaikki valmiina sukeltamaan. Kaikki näytti OK ja sitten mentiin. Seurasin lähinnä oman sukellusparin touhua, sillä hän oli ensimmäistä kertaa vähän kovemmassa virrassa sukeltamassa. Oltiin jossain 8-10 metrin tietämillä kun huomasin, että yksi puuttuu joukosta. Tämä meidän sankarisukellusmestari lillui pinnassa ja siinä kohtaa tajusin, että hänellä oli niin kova tarve pitää huoli muiden tekemisistä, että oma painovyö oli jäänyt laittamatta. Ba-dum-tshii! Toisella sukelluksella sama kilkatus ja kalkatus jatkui, mutta minä en jaksanut eukon perässä pomppia vaan etsin omia juttuja ja pidin huolta, että sukellusparilla oli kaikki hyvin. Huomasinkin jossain kohtaa sukellusta, että tällä dive buddy -mimmillä näytti olevan pieni vaikeuksia virran kanssa. Uiskentelin siihen rinnalle ja koitin vähän vinkata, että antaa vaan virran viedä eikä räpiköi sitä vastaan. Kyllä se meno siitä sitten onneksi rauhottui. Sukellus loppui kuitenkin alle tunnissa, sillä oma sukellusparini oli tuhlannut omat ilmansa sukelluksen alkuvaiheessa. Mutta näitä sattuu ja sen mukaan mennään kenellä se ilma ensimmäisenä loppuu :) Löydöistä sen verran, että ensimmäinen sukellus oli Manta Pointilla, joten taas sai uida kymmenen paholaisrauskun seassa koko sukelluksen! Nähtiin myös pari vekkulia mustekalaa sekä ilovärein koristeltu sirkkaäyriäinen. Jos et tiedä millainen on sirkkaäyriäinen, kannattaa katsoa vaikkapa tämä. Huikea otus! Sitten niistä jatkosuunnitelmista. Varasin Airbnb:n kautta majapaikan Uluwatusta: Tropical Holiday Room. Kivan oloinen majapaikka, uima-allas, ilmastoitu huone, mopoja vuokralle ja kyytikin järjestyy satamasta. Siellä vietänkin loppuajan. Varmistelin myös, että nykyinen majapaikka voi hoitaa veneliput ja heillä on myös mopoja vuokralle, joten saatanpa käydä huomenna katselemassa Nusa Lembongania hieman kauempaa :)

Paikka: Nusa Lembongan, Indonesia
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}