Etelä-Amerikka 2012
keskiviikko 18. huhtikuuta 2012


Julkaistu kello 3.24

Hise valikoi ja käpisteli valokuvat Huaraz-reissulta ja minä otin nohevasti päikkärit. Siinä sitten raapustelin vastauksen Tapiolan typerään "tarjoukseen" ja viestin sisältö oli tiivistettynä: pitäkää tunkkinne. Mentiin alakerran sohville siinä toivossa, että saisimme lähetettyä valitut valokuvat. Kysyin respan ukolta salasanan ja langaton yhteys aukesikin saman tien. Mikään muu ei sitten toiminutkaan. Saatiin pari nettisivua vaivoin auki hirveän odottelun jälkeen. Minä koitin tietysti avata Tapiolan sivua että saisin lähetettyä vastauksen. Sainkin sen lopulta auki, mutta viestien lähettäminen ei olekaan mahdollista heidän verkkopalvelussaan 23-07 välisenä aikana - Suomen aikaa! Morrrrjens. Siinä sitten aikaa tappaakseni tutkin, että johtuuko verkon hitaus nettiyhteydestä vai paskasta langattomasta reitittimestä. Avasin selaimeen reitittimen hallintasivun ja se aukesikin saman tien kysyen salasanaa. Painoin peruuta ja totesin, että reitittimeen asti yhteys pelaa joten vian täytyy olla itse internet-yhteydessä. Huomioni kiinnittyi kuitenkin sivun teksiin. Siinä kerrottiin, että laitteen hallinta vaatii salasanan, mutta mikäli sitä ei ole muutettu niin se on xxx/yyy (en kerro niitä tässä). Hupina sitten testasin niitä ja sisäänhän niillä pääsi. Mit vit?! Tietoturvan taso: ripulit poskilla. Kun kerta pääsin sisään niin näin tietysti minkälaisesta yhteydestä on kyse. Täällä on koko majapaikan asiakkaiden kesken käytössä yksi mobiiliyhteys. Nimenomaan, yksi ja sekin on ihan järkyttävän hidas ja toimimaton :D Ei siis paljon kuvia lähetellä ennen kuin päästään takaisin Limaan, heh.

Paikka: Paracas, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 5.06

Lampsittiin Misk'i nimiseen kahvila-pizzeria-baariin joka sijaitsee vain kivenheiton päässö meidän hostellista. Rannan tuntumassa tuntui olevan melko hiljaista, mutta tässä pienessä puljussa soi mukava musiikki ja väkeäkin riitti. Porisevat ihmiset houkuttelivat myös lisää populaa. Aluksi meinattiin ottaa vain drinkit, mutta tilattiinpa sitten puoliksi yksi pizza iltapalaksi. Sekä drinkit että ruoat tuntuvat olevan täällä kohtalaisen kalliita. Lieneekö syynä se, että suuri osa meidän näkemistä turisteista on ollut keski-ikäisiä valkonaamoja? Tämä on selkeästi hieman varttuneemman väen suosiossa enkä yhtään ihmettele: täältä saa ainakin rauhaa jos sellaista etsii. Kun puhutaan kohtalaisen kalliista niin tarkoitetaan sillä sitä, että pizza maksoi 30 solia (8,6 €) ja drinkit 10 solia (2,8 €). Vertailun vuoksi Ecuadorista sai drinkkejä parilla dollarilla. Ja toki myös halvemmalla happy hourien aikaan. Pizzan jälkeen käytiin vielä ostamassa pienet eväät huomiselle retkelle. Oltiin niin reippaita, että tunkeuduttiin kioskiin sisään avoimesta ovesta ja tajuttiin, että asiakkaiden olisi pitänyt tehdä tilaus luukulta vasta, kun paikallinen nainen näytti esimerkkiä. Vaan eipä tuo kitskan munmo näyttänyt olevan siitä moksiskaan :) Kaipa tässä pitäisi ruveta valmistautumaan huomiseen retkeen Isla Ballestasiin sekä Reserva Nacional de Parascasiin. Huomenna pitää nimittäin olla töröttämässä retkifirman edessä seitsemän jälkeen.

Paikka: Paracas, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 15.26

Herättiin ennen seiskaa ja sutistiin kamat niskaan. Täällä olisikin ollut aamiaista jo seiskan aikaan - toisin kuin muualla Perussa ja Ecuadorissa. Nytpä venaillaan tehokkaasti toimiston edessä ja kohta pitäisi päästä botskiin. Yllättääkö aurinko jo hiukan ruskettuneen suomalaisen?

Paikka: Paracas, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 18.20

Meidän lafkan kautta ei tullutkaan muita kuin me. Kikkailtiin oppaan kanssa rantaan ja hän kuittasi meidät maksaneiksi. Kaikkien toimistojen asiakkaat tulivat yhtä aikaa laiturille ja siinä sitten melkein täytettiin (Mika ennätti, minä en) joku kaavake ja maksettiin 5 solin puistomaksu. Reissaajia oli ainakin Ranskasta, Israelista, Almeniasta sekä Ruotsista. Portilla olikin vielä solin keräys ja meidän kaivellessa kolikoita puolet porukasta meni toista reittiä maksamatta :D Veneajelu ei ollut erityisen tyrskyisä ja matkalla pysähdyttiin katsomaan kuvioita paracas -kulttuurin ajoilta. Vieläkään ei täysin tiedetä, että miksi ja kuka kuvion on tehdyt ja onko se tapahtunut hallusinaatiopäissään ^ ^ Saarilla meitä odottikin loikoilevia merileijonia, perun suulia ja hassuja pingviinejä sekä muita tirppoja. Kierreltiin veneellä ympäri saaren ja napsittiin taas satoja kuvia. Voi melkein sanoa ettei täällä sada ikinä: vain parina päivänä vuodessa ropisee muutama pisara. Nyt tultiin nauttimaan välipalat ja klo 11 alkaa toinen retki.

Paikka: Paracas, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 23.57

Käytiin lounaan jälkeen pelleilemässä pelikaanimiehen pelikaanien kanssa. Maksettiin ukolle kuvausluvasta ja ukkohan esitteli ja kiihytti pelikaaneja hulluuteen. Saatiin ottaa kuvia ihan rauhassa ja mairea pelikaanimies naureskeli vierestä. Mielellään sitä maksaa tällaisille turistien viihdyttäjille - toisin kuin happamille alpakkamiehille. Mentiin matkatoimiston vastapäätä olevaan kaupparavintolaan syömään jätskit. Paikan koira oli ällöttävän kapinen ja noita kapisia piskejä on näkynyt tässä kylässä enemmänkin. Ei ehditty syödä maracuya-herkkuja kunnolla loppuun kun toimiston eteen kaarsi bussi. Työntekijät tuusasivat siinä jotain ja kysyivät meiltä lopulta, että ollaanko saksalaisia. Vastattiin että ei kun savolaisia ja pienen pulinan jälkeen päästiin kuitenkin kyytiin. Mikä lie säätö ollut :D Ensiksi bussi kaartoi suojelualueen keskukseen. Siistissä keskuksessa katsottiin ensin 12 minuutin elokuva, joka kertoi alueesta. Sen jälkeen saatiin kiertää näyttelyalue jossa oli alueesta kertovia infotauluja. Paikka on tällä hetkellä laajennustyön alla, joten tulevaisuudessa se voi olla vieläkin kiinnostavampi vierailukohde. Bussi jatkoi matkaa El Catedral -nimiselle kalliolle. Ennen vuotta 2007 se oli alueen komeimpia hiekan, veden ja tuulen kovertamia kalliomuodostumia. Maanjäristys tuhosi kuitenkin käytännössä koko paikan joten nyt se oli lähinnä tavallinen kallio, joka on muistuttamassa maanjäristyksen voimasta. Hienon näköinen paikka kuitenkin. Seuraava kohde oli Playa Roja eli punainen ranta. Nimi tulee kirjaimellisesti rannan väristä, sillä se koostuu rautapitoisesta, vulkaanisesta hiekasta. Hämmentävä näky. Viimeiseksi suunnattiin rannalle jonne oli rakennettu kolme ravintolaa. Siellä meillä oli reilu tunti aikaa käyskennellä. Luonnollisesti ruokaa olisi ollut tarjolla, mutta tyydyttiin limppareihin sillä paikassa oli niiiin törkeää turistihinnoittelua että se taisi vetää reissun pohjalukemat. Annokset pyörivät 10-14 euron välillä mikä on tietysti normihinta suomalaisittain, mutta ihan hullu hinta paikallisille. Käytiin pällistelemässä paikallisia kalamiehiä ja niiden ympärillä pyörineitä pelikaaneja. Lojuipa siellä rannalla kolme merileijonan rastoakin. Hyi helvetti mikä käry, mutta korppikotkille näytti maistuvan. Hise kävi vielä kerran räpiköimässö siistimmän puoleisella rannalla. Vesi oli kuulemma kirkasta ja viileää - noin 14°C. Päivän retket olivat oikein mukavia ja molemmilla kerroilla mukana oli hyvin englantia osaavat oppaat, jotka kertoivat kaikki infot espanjan lisäksi myös englanniksi. Leppoisa turistiretki. Loppujen lopuksi bussi ajoi hostellimme ohi ja pyydettiin että meidät jätettäisiin suoraan oven eteen. Ja pyyntö toteutui :) Muokkaus: rantatieltä löytyy El Arizal -niminen ravintola, jossa on punaruudulliset liinat ja normaalia edullisemmat hinnat. Ruokalistakin on varsin laaja ja tarjolla on muutakin kuin kalaa ja kanaa ranskanperunoilla. Suosittelemme jos haluaa hyvää edes hivenen halvemmalla :D

Paikka: Paracas, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}