Etelä-Amerikka 2012
perjantai 9. maaliskuuta 2012


Julkaistu kello 0.35

Hiimasteltiin ympäriinsä ilman sen kummempaa päämäärää ja koitettiin bongata Perun karvattomia koiria, mutta ei sellaista vastaan tullut. Käytiin ihmettelemässä myös muutaman pienen ravintolan menuja, mutta täällä päin vaihtoehdot ovat kohtuu vähissä jos ei syö meren eläviä. Menu voi tarkoittaa täällä kahta asiaa: ruokalistaa tai lounaskokonaisuutta. Paikallisten suosimissa paikoissa se on pääsääntöisesti jälkimmäistä. Kannattaa olla tarkkana kun pyytää tarjoilijalta menua. Ei sit löydetty mitään sen kummempaa joten loikattiin taas bussiin ja hurjasteltiin takaisin Huachacoon. Täällä oli tarkoitus testata paikallista pizzapaikkaa, mutta sepä olikin kiinni. Mentiin sitten toiseen raflaan kanaherkuille. Eilen täällä muutama rannalla röllöttelijä koki kostean yllätyksen, sillä aallot äityivät niin suureksi että koko ranta jäi veden alle. Lisäksi joissakin paikoissa vettä pärskyi tielle rantavallien yli. Tänään rannoilla on salossa keltainen lippu. Mikäli täällä noudatetaan jenkkien ja aussien värikoodeja niin se tarkoittaa, että aallot ja virtaukset voivat olla kohtalaisia ja on syytä varovaisuuteen. Kuluneen viikon aikana Perusta on nousut esiin pari mielenkiintoista yksityiskohtaa. Täällä on pääsääntöisesti todella siistiä ainakin kaupunkikeskuksissa. Roskiksia on tiheästi eikä irtoroskaa juurikaan näe. Siivoojat keräävät ne vähäiset irtosilput mitä maahan päätyy. Torakat ja viehkeät paskantuulahdukset ovat erittäin harvassa. Tilanne voi olla tietysti kokonaan toinen maaseuduilla. Toinen vekkuli seikka on Facebookin, Foursquaren ja muiden sosiaalisten palvelujen hyödyntäminen. yrityksien mainonnassa ei näe läheskään niin usein kotisivuosoitteita kuin Suomessa. Sen sijaan Facebook-sivuja yms näkee todella usein. Lisäksi älypuhelinmarkkinointi on palvelukeskeistä eikä niin tekniikkalähtöistä kuin Suomessa. Tässä hotellissa istuessa irlantilainen miekkonen tuli jutustelemaan mukavia. Saimme häneltä vinkin, että Ecuadorin puolella Baños -niminen paikka olisi näkemisen arvoinen. Ehkäpä sinne? :)

Paikka: Huanchaco, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 5.26

Kuudelta mentiin suklaakahvilan kakkukesteille. Pöytä oli katettu kuudelle: me, kaksi amerikkalaistyttöä ja paikan pyörittäjä, hollantilais-englantilainen tyttö sekä toinen työntekijä. Saatiin ihania kasvispiiraita, pesto-bruschettoja, makeita muffinsseja sekä neljää erilaista kakkua. Siinä sitten istuskeltiin teekupposten ääressä pari tuntia ja nautiskeltiin vastaleivottuja herkkuja. Harmi kun ei osattu espanjaa - jälleen kerran. Täytyy lähettää parit fotot symppikselle omistajalle jahka pääsee toimivan koneen äärelle :) Saatiin myös hyviä matkavinkkejä Ecuadoria varten. Linea-yhtiön bussiasemia on Trujillossa useita, joten kannattaa lippuja ostaessa varmistaa oikea asema. Meille lipunmyyjä merkkasi lippuihin aseman. Nytpä ollaan jo bussiasemalla ja edessä on reilun kuuden tunnin matka Piuraan sekä bussinvaihto ja rajanylitys ennen Lojaa. Päiväkirjaan saattaa tulla siis katko, katsotaan miten yhteydet pelittää Ecuadorin puolella.

Paikka: Huanchaco, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 6.00

Hehe... bussissa ollaan ja tällä kertaa turvatarkastuksiin tuli yksi vaihe lisää: sormenjäljet. Penkit on jälleen kerran luksusta ja tilaa on vaikka muille jakaa. Ollaan ekassa rivissä joten nyt on oikein maisemapaikat. Harmi että on yö.

Paikka: Huanchaco, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 14.13

Bussimatka meni joutavaa miksailua harrastaessa. Jostain kumman syystä päätin ruveta vahtaamaan kelloa siinä uskossa, että se varmistaisi että en jäisi nukkumaan kun bussi pysähtyy - ikään kuin henkilökunta ei pitäisi siitä huolen. Hisen ongelmana oli puolestaan liian suuri penkki eivätkä lyhyet tappijalat yltäneet jalkatasolle :D Bussin töllössä pyörivä leffa oli loistava valinta: Fast and the Furious. Hienoa oli puolinukuksissa kuunnella kirskuvia renkaita ja hullua kiihyttelysaundia - räjähtelyistä puhumattakaan :D Piuraan kuitenkin päästiin ja vaikkei täällä päässä ollutkaan erillistä matkatavarapistettä, liput tariastettiin huolella jotta kapsäkit päätyvät oikealle omistajalle. Kuskit olivat kärkkymässä heti aseman ovella. Pari kaasulla toimivaa minitaksia siinä oli, mutta suurin osa oli kolmipyöräisiä koppimopoja. Viidellä solilla pääsimme Loja-bussifirman asemalle. Aluksi meinasi nousta kylmä hiki pintaan kun kuski kaartoi pimeän, varastorakennusta muistuttavan pömpelin pihaan. Hän kuitenkin viittoi, että odottaisimme kopperossa. Kuski koputteli hallin ovea ja kohta pimeydestä ilmestyi vartija, joka avasi meille oven ja laski hallin suojaan. Tuossahan se lattialla oli siestaillut kun keräsi patjansa takahuoneeseen kun.saavuimme paikalle, hehe. Asema on todella simppeli halli. Vessatkin täällä on, mutta melkoista eksotiikkaa ne tarjoilevat: rinkilä puuttuu, edellisen sankarin aarteet ovat vastassa, vetäminen ei toimi eikä hanastakaan tullut vettä. Naisten vessa on erillinen huone, mutta äijien huussi on simppeli koppihökötys. Bussi rajalle lähtee 9:30 ja liput saatiin ostettua. Ostaminen oli helppoa, sillä täältä menee busseja vain yhteen suuntaan: Lojaan.

Paikka: Huanchaco, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 20.12

Matkalla maisemat alkoivat vihertämään ja vaille 12 oli ensimmäinen passin tarkastus. Siitä ajeltiin vielä tunnin verran varsinaiselle rajalle. Taas mentiin yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta oikea tapa on seuraava: 1) Hae poliisipisteeltä tien oikealta puolelta leima korttiin, jonka sait maahan tullessa 2) Anna kortti tien vasemmalla puolella olevaan toimistoon ja vilauta passia 3) Kävele sillan yli toiseen kopperoon josta saat uuden lippulappusen 4) nauti Ecuadorista. Nyt ollaan siis rajan toisella puolen ja koko lysti vie vain muutaman minuutin jos ei hessuile. Lämmintä piisaa sillä bussin ilmastointi hoituu avoimilla ikkunoilla. Maisemat ovat vuoristoisia ja vehreitä. Nyt vielä jokunen tunti köröttelyä ennen kuin ollaan Lojassa.

Paikka: Loja, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 22.49

Heti rajan jälkeen tie alkoi nousta vuorille. Maisemat olivat yhtä äkkiä mielettömän hulppeita ja luonto vehreää. Teiden laidoilla näkyi lähinnä tiilihökkelitaloja ja siellä täällä koikkelehti aaseja, hevosia, kukkoja ja lehmiä. Nyt ollaan maalla! Tie on vuoristosta johtuen melko mutkaista, mutta kuski ymmärtää onneksi ajella maltillisesti. Ei muistattu ostaa Hiselle matkapahoinvointilääkkeitä mutta onneksi ilmankin on tähän asti pärjätty. Bussi ei ole aivan lasketussa aikataulussa, mutta se nyt on ihan normiperus Ecuadorissa. Välipysähdyksillä paikalliset tulevat autoon myymään jäätelöitä, pasteijoita ja ranskanpottuja.

Paikka: Loja, Peru
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}