Borneo 2010
lauantai 17. huhtikuuta 2010


Julkaistu kello 1.04

Wazaaa! Chumphonissa ollaan. Lauttafirma haki meidät asemalta ja saatiin jättää isot romut heidän toimistoon. Nyt voisi etsiä aamupalaa jostain. 12:45 lähtee sitten bussi satamaan.

Paikka: Chumphon, Thaimaa
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 2.49

Käytiin äsken tekemässä pieni lenkki Chumphoniin laitamilla ja riipaistiin aamupalaksi paistettuja nuudeleita ja kanaa. Ravintolan virkaa ajoi yhden mummelin pitämä muovituoliratkaisu, jossa oli kolme pöytää. Mutta ruoka oli hyvää ja edullista: kolme henkilöä söi ja joi itsensä ähkyyn 120 bahtilla eli noin 2,74 euroa. Heti alkoi se mahdoton rahan tuhlaaminen! Nyt joudumme odottamaan katamaraanin lähtöä, joten tässä on hyvää aika kertoa vähän tarkemmin episodista, jonka kohtasimme Bangkokissa. Saimme siis jo aamulla tietää, että Tarjan lento on joko ohjattu muualle maailmaan tai peruttu kokonaan. Toivoimme jälkimmäistä, sillä silloin hotellien ja muiden asioiden selvittely olisi huomattavasti helpompaa kun olisimme porukassa. Heti lentokentällä asia kuitenkin ratkesi: Helsingin lennon kohdalla luki selvällä suomenkielellä "Cancelled" Menimme ensiksi Finnairin palvelupisteeseen. Siellä oli läjä muitakin turisteja, mutta suomalaisia ei vielä näkynyt. Ainoastaan Suomen läpi lentäviä ruotsalaisia ja muita ulkomaan eläviä. Palvelupisteen äijä oli vähän kahvilla ja sanoi, että menepäs kysymään check-in -pisteestä mitä pitäisi tehdä. Ukko peijakas opasti vielä väärälle portille. Löysin Finnairin pisteen kuitenkin omin avuin. Siellä oli lisää turisteja mutta ei vieläkään yhtään suomalaista. Henkilökunta ei suostunut sanomaan mitään vaan löi kouraani englanninkielisen lapun missä oli Finnairin ohjeet. Saamani lappu oli ilmeisesti lottovoitto, sillä kaikki muut olivat saaneet suomenkielisen lapun eikä kukaan tietysti ymmärtänyt siitä mitään. Selvitin sitten muillekin mitä Finnair ohjeisi tekemään, otin itselleni suomenkielisen lapun ja jätin englanninkielisen muiden turistien pällisteltäväksi. No mita lappu sitten sanoi? Se sanoi, että pitäisi ottaa yhteyttä lentoaseman Finnairin palvelupisteeseen - eli juuri sinne joka opasti minut check-in -pisteelle. Tai jos se ei onnistuisi niin sitten pitäisi soittaa Finnairin asiakaspalveluun. Sinnehän me soitimme, mutta siellä vastasi automaatti joka totesi, että kaikki Suomen lennot on peruttu, voi itku, voi parku. Ja että puheluihin ei vastata koska niitä on niin saatanallinen määrä. Kiva, kiitti, moi! Siinäpä sitten oltiin. Painuin kuitenkin takaisin palvelupisteelle ja selitin rauhassa ukolle, että mitä olemme tehneet ja mitä lappu opasti tekemään. Ja sanoin suoraan, että tarvitsemme jonkinlaisen vastauksen. Ukko ymmärsi yskän ja pienen odottelun jälkeen olimme jonossa, josta saimme varattua Tarjalle uuden lennon. Ja kuten nyt tiedätte, lennon sai ainoastaan viikon päähän siihen samaan koneeseen, jolla minä ja Pete tullaan takaisin. Kysyin että entäs jos kentät aukeaa aikaisemmin niin mitä sitten tehtäisiin. Nainen sanoi, että kun sitä ei voi tietää niin ei voi tietää. No sitten ei tiedetty eikä asiaa sen enempää puntaroitu. Tarjan lähtö siirtyi viikolla. Sitten piti miettiä miten viikko etenisi. Soitin Tapiolaan ja kysyin, että korvaako vakuutusyhtiö majoitus- ja matkustuskulut tällaisessa tilanteessa. Vastaus oli tiivistettynä: voihan se olla mutta suattaahan se olla olemattakkii. Eli pitää katsoa sitten matkan jälkeen kun laittaa anomuksen, että pyyhkiikö ne sillä sinertävänvaaleaa persaustaan vai saako sieltä jotain takaisin. Ei siitä sönkötyksestä nyt ainakaan mitään selvää saanut. Todettiin sitten yhdessä, että piruako tässä vatuloimaan kun kukaan ei tunnu tietävän mitään eikä kantavan vastuuta mistään. Kannetaan sitten itse omat vastuumme. Hyppäsimme taksiin ja toivoimme, että junassa ja katamaraanissa on tilaa jotta Tarjakin pääsisi viikoksi Koh Taolle. Varasuunnitelmana oli hankkia hotelli Bangkokista. Sitä ei kuitenkaan tarvinnut toteuttaa, sillä junassa oli paikkoja. Ja lopun tiedättekin. Siinä lippusäädön loppupuolella törmäsimme sitten pariin suomalaiseenkin. Suomalainen se on etevä panikoinnissa. Eräskin nainen oikein naamaansa pidellen voivotteli. Toisella miehellä puolestaan oli mukanaan ilmeisesti tämän äiti, joka aloitti hessuilun. Sitten alkoi miehellä hitsata kiinni ja siinä jo ääntä nostatettiin: "ELÄ NYT TAAS ALA RESSAAMAAN SIINÄ! JAKSA KATELLA TUOMMOSTA!" Ne 2,5 kuukautta mitä on Thaimaassa tullut vietettyä, ovat opettaneet, että täällä on vaikea joutua pulaan. Mitä enemmän näytät olevan hukassa, sitä todennäköisemmin joku paikallinen tulee apuun. Asiat vaan jotenkin selviää täällä päin palloa :) Juna oli kuitenkin pettymys. Ennen niin ihana makuuvaunu oli vaihtunut kapeita, pystyasennossa töröttäviä penkkejä täynnä olevaan vaunuun. Ei siellä nukkumisesta meinannut oikein mitään tulla ja nyt on olo sen mukainen. Penkit olivat vielä niin juuttaan liukkaatkin että niistä valui koko ajan alati tiukentuvaan ihmisumpisolmuun.

Paikka: Chumphon, Thaimaa
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}


Julkaistu kello 11.02

Chumphonissa saikin nollailla hyvän tovin. Ja kuuma oli. Lopulta tuli lauttafirman bussi ja lähdettiin hurjastelemaan. Muistelin, että viimeksi Taolle mennessä lähdimme rupulautalla aivan kaupungin laitamilta, mutta katamaraanit lähtivätkin poikkeuksellisen kaukaa. Ajelimme lautalle noin 45 minuuttia ja poimimme matkalla porukkaa kyytiin. Katamaraani on hyvä! Niin hyvä, että nukuin siellä reilun tunnin ja näytti tuo uni maistuvan Petelle ja Tarjallekin. Venho oli lähes täynnä. Täällä on pirusti turistia liikenteessä ja ennätin jo pelätä, että Koh Tao on ihan läpensä piloilla. Onneksi niin ei ole. Sairee Beach on edelleen varsin rauhallinen ranta. Saimme Tarjalle oman betonista tehdyn bungalowin jossa on ilmastointi. Jos se osoittautuu turhaksi, ilmastoinnin voi kytkeä pois jolloin hintakin putoaa 1300 bahtista (41 eur) 800 bahtiin (18 eur). Minulla ja Petellä on lautainen bungalowi tuulettimella. Katellaan pärsyykö hiki. Hintaa sillä on huimat 300 bahtia joten siitä napsahtaa kuluja sellaiset 3,4 euroa / lärvi / yö. Sukelluksetkin saatiin varattua heti huomiselle. Koh Tao Diversillä näkyikin tuttuja ja saatetaan saada huomisen sukelluksilla mukaan australialainen sukellusmestari Kay Rafidi, joka piti minun ja Hisen sukelluskurssin vuonna 2007. Täällä on siis kaikki hyvin. Käytiin kaiken säädön jälkeen räpiköimässä tovi meressä ja sen jälkeen mentiin syömään superhyvää mättöä 30 metrin päässä sijaitsevaan ravintolaan. Hinnat vaikuttavat pysyneet jotakuinkin ennallaan: thai-ateriat maksavat noin 80 bahtia eli 1,8 euroa ja pizzat 150 bahtia eli 3,4 euroa. Parasta ikinä: täältä saa banana milk shakeja! Kuvassa vahtikoiramme Koira.

Paikka: Koh Tao, Thaimaa
Paikallinen aika:
Kirjoittaja:

Ladataan kommentteja Ladataan valokuvia

{{ comment.AuthorName }} @ {{ comment.Published }}

{{ comment.Content }}

Vastaus

{{ comment.Reply }}